Hoitokalastus

Vesistöjen tilan muuttuminen heikommaksi on luonut tarpeen niiden kunnostamiselle. Rehevöitymisen takia järvien umpeen kasvaminen ja jokavuotinen sinileväongelma ovat heikentäneet vesistöjen käyttöarvoa. Myös kalakannat ovat muuttuneet särkikalavaltaisiksi arvokalojen kustannuksella. Hoitokalastuksella voidaan tehokkaasti vähentää liian suureksi paisunutta roskakalamäärää sekä oikein ja järkevästi valikoivalla kalastuksella oikaista vinoutuneet kalastorakenteet. Näin vähennetään rehevöitymistä ja puskuroidaan vesistöt rehevöitymistä vastaan. Lisäarvona saadaan vielä arvokalojen määrä kasvamaan.  Nuottaa nostetaan

Vesistöjä rehevöittävät sisäinen ja ulkoinen kuormitus.  Särkikalat aiheuttavat ekosysteemissä ongelmia kaivamalla pohjasedimenttiä, jolloin vapautuu ravinteita ja vesi sameutuu. Pienikokoiset kalat syövät eläinplanktonin vähiin, jolloin kasviplanktonin (mm. sinilevät) määrä lisääntyy voimakkaasti. Hoitokalastus ja ilmastus ovat ainoat vesistöjen kunnostusmuodot, joilla yhä suuremmaksi muodostuva sisäinen kuormitus saadaan kuriin ja järvien tilaa parannettua.

Vesistöjen tilan parannuksessa voidaan käyttää useitakin pyyntimuotoja. Tehokkaimmat kalastusmuodot ovat kuitenkin perinteiset nuottaus, rysäpyynti ja troolaus. Kalastus tapahtuu pääasiassa avovesikautena, mutta nuottaus toimii hyvin myös talviaikana. Eri kalastusmuodot soveltuvat eri tavoin eri tyyppisille järville niiden pohjaprofiilien ja kalaston käyttäytymisen mukaan.    LISÄTIETOA HOITOKALASTUKSESTA

 

Pikkukalaa